No, niin eihän se yliopisto ole koskaan mikään suojatyöpaikka ollut, vaikka ei tätä voi verrata yksityisiin firmoihin. "Valtion leipä on kapea, mutta pitkä", ennen sanottiin. Nyt puhaltavat kylmät tuulet. UPJ oli vasta alkua. Vaatimustasot ja henkilökohtaiset palkanlisät synnyttivät katkeruutta ja kilpailuhenkeä. Uuden palkkajärjestelmän tarkoitus olikin synnyttää tuloeroja. Sehän sanottiin jo tavoitteissakin. "Jolla on, sille annetaan.."

Seuraavaksi on tulossa työtehtävien seurantalomakkeet. Jatkuvalla seurannalla kirjaamme 15 minuutin tarkkuudella, mitä on tullut tehtyä. Esimerkiksi näin: kirjoitin blogia, vastasin sähköposteihin, kävin kahvilla, juttelin opiskelijan kanssa hänen gradustaan, kävin kirjastossa, tein uutuusluetteloa, olin kokouksessa jne.

Kaikenlaisia uhkia on ilmassa. Toimistoväkeä ahdistetaan suunnitelmalla Vaasaan perustettavasta palvelukeskuksesta. Sinne siirrettäisiin esimerkiksi laskujen käsittely, loma-asiat, palkanmaksuasiat ja muut mahdollisesti etänä hoidettavat. Säästöä tulee varmasti runsaasti, kun laitoksilla professorit saavat yksin pähkäillä matkalaskujensa kanssa ja Vaasan palvelunumerot tuuttaavat varattua.

Yliopistojen yhdistäminen on jo astetta isompi uhka. Kai siinäkin jotain säästöä tavoitellaan. Ainakin laitoksia pitää ryhtyä yhdistelemään, ehkä päästä jopa eroon mokomista.

Näissä kaikissa projekteissa saadaan mukavasti kulutettua kahvia, tupakkaa ja työaikaa, valitettavasti myös opetusministeriön rahaa, jonka voisi käyttää tutkimukseen ja opetukseen.

Pieni ihminen on täällä rattaissa kun hoitaja Tehyn ja sairaanhoitopiirien pyörityksissä.

Lue lisää Hans Mäntylän väikkäristä:

On Good Academic Work: Practicing Respect at Close Range.