On ihana miettiä lahjoja läheisille, mutta viimeistään kaupassa rupeaa ahdistamaan. Tungos, tavaran paljous, dingelis-dangelis-musiikki ja kimellykset ja krumeluurit.

Toisaalta kun saa vihdoin metsästettyä sen pelin tai kirjan jota on ajatellut kummipojalle, tuntuu kuin olisi tehnyt suurenkin urotyön. Nykyajan vekarat eivät vain taida arvostaa kummitätien uurastusta tavarakasojensa keskellä. Tulee mieleen Harry Potterin Dudley-serkku, joka valitti, että 36 lahjaa ei riitä mihinkään kun edellisenä vuonna tuli 37.

Joulu on myös herkkuja. Eipä silti että tässä olisi paastottu joulua odotellessakaan. Pientä rajaa olen kyllä yrittänyt pitää ettemme ehdi kyllästyä pipareihin, torttuihin ja glögiin.